Itkua ja hammastenkiristystä

"ÄLÄ SÄ VÄITÄ ettet tiedä missä se mun takki on! Mä tiedän että sä tiedät ja sä et oo mulle mitään vitun lappua antanu että anna se takki nyt vittu jo tänne! Sä otit sen multa etkä antanu mitään lappua mulle, ei oo täällä tommosta lappua USKO-NYT-JO!!"

Nelikymppinen pyylevä rouva huutaa minuuttien ajan tiskillä eikä tee elettäkään oikeasti etsiäkseen lappua laukustaan tai taskuistaan. Naisen hetkeksi rauhoituttua kehottaa toinen vahtimestari kohteliaasti tätä edes lompakosta tarkistamaan ja muutaman minuutin kihisemisen jälkeen narikkalappu löytyy kuin löytyykin lompakon lokeroista. Takki haetaan ja ojennetaan rouvalle, joka nykäisee sen punakkana ja vihaisena itselleen.
Narikkamaksun maksettuaan tuumaan hänelle, että olisi se vain ihanaa jos aikuiset ihmiset käyttäytyisivät aikuisten tavoin. Rouva tuhahtaa ja jatkaa saappaiden kiskomista jalkoihinsa. Hetkeä myöhemmin hän nyyhkyttää ja pyyhii kyyneliä poskiltaan.
Lähtiessään hän toivottaa meille mukavaa illanjatkoa.

.....................................................

"Mä en löydä sitä lappua hei mistään."
"Aijaa."
"Mulla on semmonen musta nahkatakki, musta, semmonen tän pitunen."
"Aijaa."
"Se on semmosta kiiltävää nahkaa ja siel on taskussa kämpän avaimet."
"Aijaa. Mun on mahdotonta löytää sitä tuolta, siellä on yli 400 takkia joista suurin osa on mustia nahkatakkeja, että koita nyt vaan etsiä vielä sitä lappua."
"Joojoo kyl mä ymmärrän, mut siis se on semmosta kiiltävää nahkaa...tiätsä?"
"...."
"...semmonen tän pitunen, ja siel on kotiavaimet taskussa."

......................................................