Perjantai 5.5.2006

Valomerkin jälkeen viimeisten asiakkaiden joukossa narikkaan saapuu nuori, kiharatukkainen mies ja vanhempi, rempseä vakkarinainen. Kutsuttakoon häntä vaikka Lissuksi, hän tulee varmasti esiintymään tulevissakin postauksissa. Yksi lempiasiakkaistani.

M: "Tää Lissu täs on mun esimies!"
Lissu rääkyy kovaan ääneen vieressä: "TJOOO! Voikshä KUVITELLA!"
Mies kääntyy minuun päin: "Sä oot kyllä tosi älykkään näköinen."
Minä: "Niinkö?"
M: "Joo." Hän katselee minua tutkivasti: "Saanks mä kysyy yhden kysymyksen?"
Minä: "No, kysy pois."

M: "Ootko sä kauppakorkeessa?"
Minä: "En todellakaan."
Lissu repeilee miehelle vieressä: "Hei SORI mut naurattaa vähä!"
M: "Entä sit yliopistolla? Ootsä siellä?"
Minä: "No en kyllä sielläkään."
M: "Aijaa..." Hän kääntyy työkaverini puoleen "Onko hän ihan ammattilainen vai?"
Työtoveri: "Joo kyllä hän taitaa olla."
M: "Aha aha." hän kääntyy takaisin puoleeni "Oisko sulla hei jotain käyntikorttia?"
Minuakin alkaa jo naurattamaan Lissun repeileminen: "Eipä kuule taida olla tähän hätään."
M: "Mistä mä sit voisin tavoittaa sut?"
Minä: "Täältä."
M: "Siis mä ihan oikeasti haluisin nähdä sut joskus."

Lissu nauraa räköttää vieressä. Minä toivotan hyvää illan jatkoa ja poistun takavasemmalla. Miehen päästessä ulko-ovelle asti kuulen hänen kyselevän portsarilta nimeäni.